Miten komposti toimii?

Komposti on puutarhan sydän. Se sykkii hitaasti, varmasti ja ihan omaan tahtiin. Jos puutarha olisi tarina, komposti olisi sen juoni: jatkuva muutos, kierto, kuolema, syntymä ja kaikki siltä väliltä.

Ja vaikka komposti voi ensisilmäyksellä näyttää siltä kuin sinne olisi kipattu “kaikki mikä jäi yli keittiöstä ja pihasta”, se on itse asiassa elävä ekosysteemi, jossa tapahtuu jatkuvasti:

• biologiaa

• kemiaa

• lämpöä

• kosteustasapainoa

• mikrobien juhlia

• joskus myös höyryämistä niin näyttävästi, että naapuri luulee savusaunan syttyneen.

Komposti toimii aina, kun se on tasapainossa.
Ja tänään opitaan, miten se tasapaino syntyy.

Otetaan kuppi kahvia (tai teetä — kompostin lämpö riittäisi varmaan keittämään senkin) ja sukelletaan kompostin sisään.

Mitä kompostiin oikeastaan laitetaan?

Kompostiin laitetaan orgaanista ainesta, eli kaikkea, mikä on joskus kasvanut tai elänyt.
Mutta ei ihan mitä tahansa, ja ei mitä tahansa missä määrin.

Komposti tarvitsee kahta pääasiaa:

1. “Vihreää” materiaalia (typpipitoinen):

• tuore nurmisilppu

• keittiön biojätteet (hedelmät, vihannekset, kahvinporot)

• rikkaruohot (ei siementäviä!)

• tuoreet kasvien osat

Nämä antavat energiaa bakteereille – tavallaan kompostin lihapiirakat.

2. “Ruskeaa” materiaalia (hiilipitoinen):

• kuivuneet lehdet

• oksasilppu

• olki

• paperisilppu (sanomalehti käy, ei kiiltävä lehtipaperi)

• pahvi (kosteana revittynä, ei teippejä)

Näitä tarvitaan rakenteen ja tasapainon vuoksi.
Liian vähän ruskeaa → komposti haisee.
Liian paljon → komposti ei lämpene eikä hajoa.

Kultaisten mittojen sääntö:

2 osaa ruskeaa + 1 osa vihreää.
Se on kompostin versio täydellisestä pannukakkutaikinasta.

Miksi komposti lämpenee?

Kun komposti toimii oikein, se lämpenee itsestään.
Se ei ole taikuutta (vaikka vähän siltä tuntuukin).
Se on mikrobien juhla.

Kompostissa asuu triljoonia mikrobeja, sieniä, pieneliöitä ja bakteereja.

Ne:

• syövät kompostiin laittamaasi ainesta

• käyttävät energiaa ravintonsa hajottamiseen

• tämän prosessin aikana vapautuu lämpöä

Lämpötila voi nousta parhaimmillaan:

• 50°C

• 60°C

• jopa 70°C (tämä tappaa rikkaruohojen siemenet ja taudit — suosituin kohta)

Kun komposti höyryää pakkasaamuna, se ei ole palamassa — se elää.

Ketkä kompostissa työskentelevät?

Komposti on kuin vilkas kaupunki.
Siellä on:

1. Bakteerit

Ne ovat ensimmäisiä paikalla.
Ne ovat kuin kompostin työnjohtajia:

• aloittavat hajotuksen

• nostavat lämpöä

• pitävät prosessin liikkeessä

2. Sienirihmastot

Nämä hajottavat sitkeämpää kasvimateriaalia:

• kuivia lehtiä

• paksuja varsia

Ne ovat hitaampia, mutta sinnikkäitä kuin mummo marjametsässä.

3. Lierot (kastemadot)

Ah, kompostin palkatut työntekijät.
Ne tekevät:

• ilmavuutta

• hienojakoista multaa (eli madonkakkaa = mustaa kultaa)

• sekoittavat massaa

Jos näet kompostissa lieroja → komposti on terve.

4. Hyppyhäntäiset, siirat ja muut pieneliöt

Nämä ovat “remonttimiehiä”:

• pilkkovat suuria kappaleita pienemmiksi

• osallistuvat rakenteen muokkaamiseen

Ne eivät tee pahaa — ne ovat yhden hengen puutarha-armeija.

Kosteus – kompostin elämänvesi

Komposti ei saa olla:

• liian märkä (haisee ja mätänee)

• liian kuiva (hajoaminen pysähtyy)

Kompostin oikea kosteustaso:

Purista kompostimateriaalia kädessäsi.
Sen tulee tuntua kostean murenevalta, kuten hyvin puristettu pesusieni.
Ei lirua vettä, mutta ei murene pölyksi.

Jos komposti on liian kuiva:

→ Lisää vihreää materiaalia tai hieman vettä.

Jos komposti on liian märkä:

→ Lisää ruskeaa ainesta, varsinkin kuivia lehtiä tai pahvisilppua.

Ilma – miksi kompostia pitää kääntää?

Komposti toimii parhaiten hapellisena eli aerobisesti.
Silloin hajoaminen on:

• nopeaa

• hajutonta

• lämmintä

Kun ilma vähenee → komposti muuttuu anaerobiseksi.

Ja silloin:

• se alkaa haista pahalta

• hajoaminen hidastuu

• syntyy voimasanoja ja mahdollinen halu siirtää komposti naapuriin

Siksi kompostia pitää:

• kääntää (ehkä kerran kuukaudessa)

• sekoittaa alhaalta ylös

Tämä tuo happea → mikrobit taputtavat iloisesti pieniä käsiään.

Kompostointivaiheet – mitä tapahtuu ajan kanssa?

Komposti käy läpi kolme vaihetta:

1. Kuumavaihe (2–8 viikkoa)

• Lämpö nousee

• Hajotus on nopeaa

• Rikkaruohon siemenet tuhoutuvat

• Hajuja ei pitäisi olla

2. Jäähtymisvaihe (1–4 kuukautta)

• Mikrobit vaihtuvat hitaampiin työläisiin

• Hajoaminen jatkuu, mutta rauhallisemmin

3. Kypsymisvaihe (2–12 kuukautta)

• Massa muuttuu tasaiseksi ja murumaiseksi

• Tuoksu on miellyttävä metsän pohja

• Väri tummuu → mustaa multaa

Valmis komposti ei näytä enää roskalta.
Se on elämäksi palautunutta maa-ainesta.

Kun komposti tuoksuu hyvältä, se on valmis.

Mitä kompostiin EI pidä laittaa?

Tämä on tärkeä lista:

Kylmäkomposti vs. lämpökomposti – kumpi sinulle?

Lämpökomposti

• pitää sisällään lämpöä

• sopii keittiöjätteille

• toimii talvellakin

• vaatii tasapainoa ja seurantaa

Kylmäkomposti

• hidas mutta varma

• sopii pihajätteille

• ei vaadi päivittäistä hoitoa

• ei yleensä saavuta korkeaa lämpöä

Monella on molemmat.
Se on puutarhurin versio “kaappi- ja jääkaappisäilytyksestä”.

Mihin valmis komposti käytetään?

Tämä on palkinto-osuus 🎉
Valmis kompostimulta on:

• ravinteikasta

• elävää

• ilmavaa

• rakenteeltaan murumaista ja tummaa

• puutarhan mustaa kultaa

Sitä voi käyttää:

Vinkki:

Kompostimulta sopii erityisen hyvin:

• kurpitsoille

• tomaateille

• kesäkukille

Ne rakastavat ravinteita.

Yhteenveto

Komposti on elävä järjestelmä, ei vain kasa jätteitä.

Kun se toimii hyvin:

• se ei haise

• se lämpiää

• se muuttaa jätteet ravinteiksi

• se antaa puutarhalle voimaa ja kasvua

• se sulkee luonnon oman kierron

Komposti on puutarhan hiljainen alkemisti.
Se muuttaa arjen jätteet uudeksi elämäksi.

Se on sekä:

• ekologinen

• taloudellinen

• kaunis

• ja syvästi tyydyttävä prosessi

Puutarha hengittää kompostin kautta.